Lääke talouden ongelmiin. Lääke ympäristön ongelmiin.

Kiertotalous lisää vaurautta, huoltovarmuutta ja riippumattomuutta.

Elämme tällä hetkellä tehottomassa kertakäyttötaloudessa, jossa alle 8 % maailmassa käyttöön otetuista materiaaleista pysyy kierrossa. Se on kestämätöntä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. On aika siirtyä kiertotalouteen!

Kiertotalous luo uutta hyödyntämällä olemassa olevaa

Kiertotalous tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa kerran käyttöön otettu materiaali käytetään uudelleen ja uudelleen. Kiertotaloudessa sekä tuotteet että materiaalit kiertävät. Olemassa olevia resursseja ei heitetä pois, vaan niitä hyödynnetään niin kauan, kun niissä on jotain hyödynnettävää.

Kiertotaloudessa yhdistyvät ympäristön kantokyky sekä markkinatalouden tehokkuus ja innovatiivisuus. Kiertotaloutta pitää edistää voimakkaasti juuri EU:ssa, koska EU:n säännöt saavat valmistajia muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi myös muualla. Tämä on ainoa reitti kohti globaalia kiertotaloutta.

Kiertotalouteen siirtyminen

• torjuu ilmastopäästöjä ja luonnonvarojen ylikulutusta

• luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja

• lisää EU:n turvallisuutta ja autonomiaa.

 Sitran selvityksen mukaan kiertotaloudella voidaan torjua myös luontokatoa.

Kiertotalous tarjoaa yrityksille ja ihmisille resurssiviisaita vaihtoehtoja, jotka pidentävät tuotteiden elinkaarta ja lisäävät tuotteiden kestävyyttä ja kierrätystä. Erilaiset jakamisalustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia vaurastua – kaikilla meillä on aarteita kaapissa, jotka pitäisi saada kiertoon!

Uutta liiketoimintaa ja uutta työtä

Talouspoliittinen ajatteluni nojaa siihen, että on markkinatalous sovitetaan ympäristön kantokyvyn rajoihin. Uskon tämän tapahtuvan kiertotalousperiaatteita tukevalla verotuksella ja järkevällä sääntelyllä.

Valtaosa kiertotalouden innovaatioista tehdään yrityksissä, joten on tärkeää huolehtia riittävistä kannusteista kestävälle liiketoiminnalle – olipa kyse yksinyrittäjistä tai uuden talouden kasvuyhtiöistä.

Kansainväliset tutkimukset ovat todenneet kiertotalouden tuottavan tuhansia uudenlaisia työtehtäviä. Pelkästään Euroopassa tämä tarkoittaisi 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää kuitenkin, että kaikki kiertotalouden kehitykseen liittyvät esteet puretaan.

Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Englantia, jossa tutkitusti pelkkä käytettyjen tuotteiden kauppa toi vuodessa 49 000 uutta työpaikkaa ja 7 miljardin punnan arvonlisän kansantalouteen.

Sekä yksityisillä henkilöillä että yrityksissä on paljon nukkuvaa pääomaa. On arvioitu, että pelkästään suomalaisissa kodeissa kaapeissa lojuvaa käyttämätöntä tavaraa on puolustusbudjetin verran. Monet yritykset ovatkin jo luoneet nukkuvalla pääomalla uutta liiketoimintaa.

Kohti huoltovarmuutta ja riippumattomuutta

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan osoitti, miten riippuvaisia olemme muiden tuottamasta energiasta. Ollaksemme aidosti itsenäisiä ja omavaraisia, emme voi nojata vain ulkomaiseen energiaan ja polttoaineisiin.

Ratkaisumme löytyy kiertotaloudesta, sillä raaka-aineita löytyy jo. Meidän täytyy jalostaa ne kiertoon, jotta olemme elinvoimaisia omassa kansantaloudessamme.

Kiertotalous on Suomen etu. Sijainniltaan Suomi on saari – pitkän logistisen matkan päässä maailman tavaratehtaista ja monista materiaaleista. Ilmastonmuutoksen edetessä tavarankuljetus kallistuu entisestään. Uuden tavaran hinta tai logistiikkakustannukset eivät tule laskemaan. Jokainen askel kohti kiertotaloutta vaurastuttaa suomalaisia.

Toisin sanoen Suomi on suhteellisesti eniten kiertotaloudesta hyötyvä talous maailmassa.

Kulutuksen tilalle kestättämistä, sitä kautta uutta työtä. Vanhassa vara parempi.

Me kaikki haluamme ostaa laadukkaita ja kestäviä tuotteita, silti tuskailemme kertakäyttöisen krääsän keskellä. Kun rakkaat tavarat hajoavat, niihin ei ole varaosia eikä niitä ole mahdollista korjata. Muutetaan tämä!

Second hand on jo trendi – ja se kestää

Me suomalaiset olemme jo second handin edelläkävijöitä. Tilastot kertovat, että ostamme second handia eli käytettyjä tavaroita aktiivisemmin kuin muu maailma. Mutta vielä on kehitettävää.

Suomessa ostetaan 700 000 autoa vuodessa, näistä 600 000 on käytettyjä. Kun ostamme auton käytettynä, voimme huoltaa ja myydä sen eteenpäin. Mitä jos voisimme kuluttaa ja käyttää kaikkia tavaroita kuten autoja – pitkään?

On luotava sellainen talous, jossa on helppoa myydä ja ostaa käytettyä tavaraa sekä korjata vanhaa. Yrityksiä pitää eri tavoin kannustaa tuottamaan kestäviä ja laadukkaita tuotteita, jotta niiden käyttöikä pitenee. Kestätetään tuotteita niin, että ne voi myydä myös eteenpäin.

EU voi ratkaista tämän. Jo nyt tavaroiden korjaamista helpottava lainsäädäntö on laitettu liikkeelle. EU voi luoda rakenteita, joilla korjaamisesta ja huoltamisesta tulee todellinen vaihtoehto uuden tavaran ostamiselle. Tuotteiden laatuloikkaa edistetään kehittämällä ekosuunnitteludirektiiviä ja kannustamalla laadukkaiden tuotteiden suunnitteluun ja myyntiin.

Krääsän ja kertakäyttöisten tavaroiden aika on ohi. Maailma muuttuu, voimme ottaa mallia nuoremmilta sukupolvilta! Tutkimusten mukaan 1997–2012 syntyneet nuoret ostavat ensisijaisesti käytettyjä tuotteita.

Jakamistalous ja vuokraaminen tuovat taloudellisia hyötyjä

On helpompaa, kun kaikkea tarvittua tavaraa ei tarvitse itse omistaa. Kirjasto on hyvä esimerkki jakamistaloudesta, kuten myös taloyhtiöiden yhteisautot, ruohonleikkurit ja haravat.

Kulutamme myös monia tuotteita vuokraamalla. Emme osta elokuvia, vaan vuokraamme niitä suoratoistopalveluista. Voimme myös vuokrata lyhytaikaiseen käyttöön työkaluja, muuttolaatikoita, laitteita ja vaatteita. Kaikki harvoin tarvittava ei millään mahdu kaappeihimme tai varastoihin.

Kaupungilta napattava kaupunkipyörä on kätevä tapa siirtyä paikasta toiseen – kuten on myös taksi ja julkinen liikenne. Yövymme reissussa hotellissa tai vuokraamme jonkun omistaman mökin tai asunnon. Käytämme jo jatkuvasti palveluita, joissa hyödynnämme jonkun muun omistamaa tavaraa tai paikkaa!

Kiertotaloudessa käytämme yhä enemmän tavaroita ja omaisuutta yhdessä ja hyödymme taloudellisesti: voimme tienata vuokraamalla tai säästää käyttämällä vuokrattua tai lainattua.

On tärkeää, että EU varmistaa turvallisen jakamistalouden ja vuokrapalveluiden käytön. Tarvitsemme myös Euroopan kokoista asennemuutosta! On jo paljon tuotteita ja palveluita, joita ihmiset eivät ole vielä löytäneet.

Materiaalit kiertämään!

Kiertotalouden ensisijainen tavoite on kestättää tuotteita, jotta niitä voidaan käyttää mahdollisimman pitkään. Mutta lopulta kaikki materiaalit pitäisi saada kerättyä ja käytettyä joko sellaisenaan, kuten palautuspullot, tai kierrätettyä raaka-aineeksi uusiin tuotteisiin.

Teemme jo jotain oikein: kierrätämme pulloja! Suomen pullonpalautusjärjestelmä on maailman paras, palautuspullojen kierrätysaste on Suomessa jopa 95 %. Samaan kierrätysasteeseen tulisi tähdätä ihan kaikissa tuotteissa ja materiaaleissa.

EU:ssa on jo tehty useita kiertotaloutta tukevia päätöksiä. Tätä kehityssuuntaa pitää vauhdittaa voimakkaasti.

Uutta liiketoimintaa. Uusia investointeja. Näillä rahoitetaan hyvinvointivaltio ja puolustus.

Haluamme Suomelle menestyvän talouden, joka kohtaa onnistuneesti muuttuvan maailman ja näyttää suuntaa resurssitehokkuudessa. 

Vihreä siirtymä tuo Suomeen ennennäkemättömät investoinnit

Vihreä siirtymä ja kiertotalous sen osana tuovat asiantuntijoiden arvion mukaan Suomeen 230 miljardin euron investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana. Sijoitukset suomalaisiin teknologia- ja materiaali-innovaatioihin synnyttävät uutta liiketoiminta, joka lisää vientiä merkittävästi niin Euroopan sisämarkkinoille kuin maailmanmarkkinoille.

On perustettava start-upeja ja kannustettava olemassa olevia teknologia- ja teollisuusyrityksiä luomaan nahkansa ja tarttumaan uusiin, innovatiivisiin ja kiertotaloutta edistäviin teknologioihin. Kannustimien pitää edistää tuotantoprosessien tehostamista ja jätteen vähentämistä. Tulevaisuudessa nämä satsaukset alentavat kustannuksia ja parantavat kilpailukykyä – ympäristöä säästäen.

Kierrätetyn raaka-aineen on oltava tulevaisuudessa tosiasiallinen vaihtoehto neitseellisen materiaalin käytölle teollisessa mittakaavassa. Muutoksen pitää tapahtua EU-tasolla, jotta vastuullisesti ja kiertotalousperiaattein toimivat yritykset eivät kohtaa sisämarkkinoilla epäreilua hintakilpailua.

Kiertotalous synnyttää paikallista tavara- ja palveluliiketoimintaa

Kiertotalous siirtää arvonlisää kaukomailta kotimaahan, koska tuotteiden elinkaarten jatkamisen arvonlisä jää lähes kokonaan Suomeen. Siksi toimivat käytetyn tavaran markkinat sekä kierto- ja jakamistalouden mallit kannattaa nopeasti valtavirtaistaa.

Second hand -liiketoiminta tarvitsee parempia kannusteita, jotta käytettyjen tuotteiden myynti lisääntyy. Second hand -direktiivi tulisi ottaa valmisteluun, jotta käytetyn ostaminen tai lainaaminen olisi yhtä kannattavaa tai kannattavampaa kuin uuden hankinta.

Vähittäiskauppaa pitää tukea kohti kiertotaloutta eli tukea “kiertokauppaa” koko EU:n alueella. Näin käytettyjen tuotteiden myynnistä tulee merkittävä osa isojen kauppaketjujen, ostoskeskusten ja brändien liiketoimintaa.

Kiertotaloutta edistävää palveluliiketoimintaa pitää tukea verotuksella ja kannusteilla. Ekosuunnitteludirektiivin täytäntöönpanoa on joudutettava, koska muun hyvän ohella se parantaa tuotteiden korjattavuutta ja korjausliiketoiminnan kannattavuutta. Näin korjausliiketoiminta lisääntyy ja syntyy uusia työpaikkoja käsityöammatteihin.

Paikallisesti toimiva kiertotalous kierrättää tavaroita ja luo markkina-alusta- ja palveluliiketoimintaa Suomen sisällä – ja tuo lisää työpaikkoja.

Lisääntyvät vientitulot ja työpaikat parantavat Suomen taloutta

Suomalaiset vihreän siirtymän ja kiertotalouden edelläkävijäyritykset tuovat vientituloja ja luovat työpaikkoja Suomeen – Boston Consulting Groupin tutkimuksen mukaan vientipotentiaali Suomelle olisi 90 miljardia euroa. Vietintuloja arvioidaan tulevan mm. vähäpäästöisesti tuotetuista metalleista, biopohjaisista tuotteista sekä älykkäistä ratkaisuista hävikin ja jätteen vähentämiseksi.

Samalla raaka-aineiden tuontitarve vähenee ja kauppataseemme paranee – eli suomalaiset vaurastuvat rahan jäädessä Suomen kansantalouteen. 

Suomen etu on Eurooppa, joka kestää. Euroopan laajuinen siirtymä kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin kasvattaa verotuloja Suomessa. Näin voimme rahoittaa jatkossakin hyvinvointivaltiota ja puolustusta. Kun Suomen talous ja turvallisuus voivat hyvin, olemme entistä kiinnostavampi kohde myös uusille investoinneille. Kiertotalous ja kestävyys synnyttävät hyvän kierteen. 

Ei populismille. Kyllä tutkitulle tiedolle. Yhtenäinen Eurooppa on maailman turvallisin paikka.

Haluamme elää vapaasti ja turvassa. Euroopan unioni on myös turvallisuusliitto.

Vakaa ja yhtenäinen Eurooppa

Viime vuosina vastakkainasettelu Euroopassa on voimistunut. Valitettavasti vain negatiiviset poikkeamat nousevat uutisiin, mikä luo helposti mielikuvaa täysin toimimattomasta EU:sta. Parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla, mutta päätöksenteon läpinäkyvyyttä tulee lisätä kaikkien EU:n päätäntäelimien tasolla.

Kasvava populismi ja mustavalkoiset totuudet ovat valtava riski demokratialle ja Euroopan yhtenäisyydelle. Suomen etu on vakaa ja demokraattinen Eurooppa, jossa päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon.

Kasvatus ja koulutus ovat vakaan Euroopan ja kestävän kehityksen kivijalka. Opettajilla ja kasvatusalan ammattilaisilla on tulevaisuuden kokoinen tehtävä.

Erilaiset äänet kuuluviin

Euroopan on oltava rohkea malli maailmasta, jossa jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Naisten, nuorten ja vähemmistöjen äänen tulee kuulua EU:ssa vahvemmin. Nuorten ajatukset saattavat ensin kuulostaa radikaaleilta, mutta niitä tarvitaan ravistelemaan luutuneita järjestelmiä.

Kestävä Eurooppa on ihmisten lisäksi reilu eläimillekin. Myös kiertotalous edistää eläinten oikeuksia, sillä uusia eläinperäisiä tuotteita tarvitaan aikaisempaa vähemmän. Eläinten oikeuksia on viimein aika edistää ja viedä lakiin. Toivon, että meidän sukupolvemme muistetaan rohkeista päätöksistä, jotka ovat oikein myös tuotanto- ja koe-eläimille.

EU:n rakennetta on kehitettävä

Euroopan parlamentti koostuu 705 jäsenestä eli mepistä. Suomella on 14 meppiä. Parlamentin lisäksi EU:ssa valtaa käyttää neuvosto ja komissio.

Vain parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Siksi europarlamentin asemaa EU:ssa on vahvistettava ja myös komission johtoon on voitava vaikuttaa vaaleissa. Komission, neuvoston ja parlamentin välisten neuvottelujen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä.